Nuhakuumeet kuriin ilmanpuhdistimilla

Luin kesällä (VS 17.6.2024) kuinka Vantaa tasapainoilee lain noudattamisen ja talouden välillä. Uutinen kertoi, kuinka Vantaan varhaiskasvatuksen budjetti uhkasi ylittyä yli 10 miljoonalla eurolla johtuen valtaosin sijais- ja avustajakuluista.

Vuotta aiemmin (2023) varhaiskasvatuksen henkilöstömenot ylittyivät noin 15 miljoonalla eurolla. Merkittävä osa kustannuksista koostui silloinkin vuokratyövoiman käytöstä. 

Vantaan varhaiskasvatuksen johtaja Mikko Mäkelän mukaan koronan jälkeen työntekijöiden, ja myös lasten, sairauspoissaolot ovat lisääntyneet huomattavasti. Flunssaa on hänen mukaansta ollut todella paljon ja myös työssä jaksamiseen liittyvää poissaoloa.

Kuulostaa erittäin huolestuttavalta!

Otetaan matematiikka päätöksenteon avuksi

Suhteutetaanpa 10 miljoonaa euroa kuntalaisen näkökulmaksi: se on noin 40 euroa per vantaalainen tai noin 50 euroa per täysi-ikäinen.

Helsingin Sanomien (13.9.) uutisessa kerrottiin, kuinka muutamassa helsinkiläisessä päiväkodissa oli kokeiltu ilmanpuhdistimia ja huomattu räkätautien vähentyneen dramaattisesti. Tunnetusti räkätaudit eivät kosketa pelkästään lapsia, vaan myös töistä poissaolevia vanhempia ja henkilökuntaa, jonka työturvallisuus on ensiarvoisen tärkeä.

Lähteestä riippuen sairauspoissaolopäivän hinta työnantajalle on noin 350 euroa.

Lasten sairastavuus väheni 18 % ja vanhempien työpoissaolot 16 % ilmaa puhdistavissa päiväkodeissa.

Jos edellä mainittu 10 miljoonaa jaetaan keskimääräisen sairauspoissaolopäivän hinnalla, saadaan noin 29 tuhatta sairauspäivää.  Vuonna 2023 Vantaalla varhaiskasvatukseen osallistui 12440 lasta. Lapsia saa iästä riippuen olla 4-7 per kasvattaja, eli varhaiskasvattajia on parisen tuhatta.

Toisin sanoen, mikäli nuhakuumeita saataisiin vähennettyä viikon-kahden edestä henkilökunnan osalta, maksaisi 10 miljoonan investointi ilmanpuhdistimiin itsensä takaisin per heti. Näin paljoa ei kuitenkaan tarvitsisi investoida.

Vantaalla on noin 160 päiväkotia. Mikäli jokaiseen päiväkotiin hankittaisiin kymmenen ilmanpuhdistinta pöhisemään, maksaisi tämä investointina miljoonan-kahden verran.

Voisiko terveet lapset olla Vantaan kilpailuvaltti?

Mitä jos vantaalaiset lapset ja vanhemmat olisivat keskimääräistä terveempiä? Väitän, että tämä vaikuttaisi positiivisesti Vantaan imagoon sekä houkuttelisi tiedostavia vanhempia hakeutumaan Vantaalle (ja pysymään täällä). Tämä koskee erityisesti korkeakoulutettuja ja johtotehtävissä toimivia. 

Vantaalaisuudesta voisi tulla työmarkkinoilla vanhemmille kilpailutekijä.

Työnantajaa kiinnostaa työntekijöiden keskimääräiset poissaolot. Jos työpoissaolo on 16 prosenttia pienempi, voi työntantaja mielihyvin maksaa rahtusen parempaa palkkaa. Pienikin tilastollinen lisä palkkaan ja muutama sata Vantaalle muuttavaa korkeakoulutettua kattaisi helposti investointikustannukset.

Väitän, että ilmanpuhdistimiin investoimalla saataisiin positiivinen kierre aikaiseksi.